Tony Manero
Vuonna 1978 Chilessä eletään Pinochetin diktatuurissa. Hallinnon vastustajia etsitään kaduilta ja kodeista. Kaaoksen keskellä Raúlilla on kuitenkin unelma: olla kuin Tony Manero, John Travoltan Saturday Night Feverissä näyttelemä diskohurmuri. Raúl käy katsomassa elokuvan yhä uudelleen ja opettelee sen englanninkielisiä repliikkejä toistaakseen niitä kuin mantraa. Hän harjoittelee tanssiliikkeitä tuttaviensa kanssa ja kerää rahaa ostaakseen lasitiiliä, joista voisi rakentaa värivalaistun tanssilattian, sellaisen kuin elokuvassa.
Tony Manero ei kuitenkaan ole elokuva tanssimisen ja musiikin vapauttavasta voimasta. Raúl on 52-vuotias, alkoholisoituneen Al Pacinon näköinen ja elää kaksoiselämää: saavuttaakseen unelmansa hän on valmis tappamaan ihmisiä, ennen kaikkea itseään heikompia. Hän on impotentti, mutta tiirailee naisystävänsä teini-ikäistä tytärtä.
Pablo Larrainin toisen pitkän elokuvan painostava naturalismi on tuonut monille mieleen Dardennen veljesten tuotannon. Diktatuuriajan ja alistetun maan allegorinen sairaskertomus on kuitenkin vielä paljon pessimistisempää elokuvaa. Haaleat värit ja epätarkat kuvat korostavat fasistihallinnossa rappeutuvan Santiagon laitakaupungin nuhjutodellisuuden ja sosiopaatti-Raúlin diskounelman vastakohtaisuutta. Alfonso Castron intensiivisesti näyttelemä Raúl on kirjaimellisestikin harmaa. Huumorinpilkahdukset, kuten suosikkielokuvan ohjelmistosta poistumisen seuraukset, ovat sysimustia.
KALLE KINNUNEN
Print: 35 mm
www.sddistribution.fr/fiche.php?id=25
Kesto: 98 min
Dialogi: englanti, espanja
Tekstitys: englanti
