Ward no.6
Karen Shakhnazaro avaa elokuvansa sykähdyttävällä kuvalla: ränsistyneellä sisäpihalla istuu mies, joka puhuu itsestään. Tämä ei sinänsä olisi kovin erityinen valinta, mutta koska mies on venäläisen mielisairaalan asukas, heräävät katsojan mielenkiinto ja joukko jatkokysymyksiä. Kuka on sairas, millä tavalla ja miksi? Elokuva siirtää Tšehovin novellin tapahtumat nyky-Venäjälle, asettaen kirjailijan keveän tyylin vastatusten rappeutuvan sairaalan realismin kanssa. Fragmenttien kautta saamme vähä vähältä tietää tarinasta lisää; kuka on joutunut osastolle mistäkin syystä, ja onko jonkun kohtalo toista kiinnostavampi? Elokuvan kankeahko fi losofi a ruumiillistuu kahden päänäyttelijän kasvoihin ja se muuttuu puhetta suuremmaksi. Hetkittäin tuijotamme ihmissielun kuiluun, hetkittäin näemme vain valkokankaan lattean todellisuuden.
Dokumentaarista tyyliä jäljittelevä kuva siirtyy vaivatta voimakkaan draamallisen fi ktion ytimestä toteavan haastattelun pariin. Tyylilajikokeilusta tuskin voidaan puhua, mutta näkökulmien vuoropuhelu on kiinnostava: kuka on mieleltään sairas ja kenet yhteiskunta saa vangita sairaalan seinien sisään? Pintakoristelun ja tapojemme alla olemme kaikki hauraita. Todistavan, näennäisesti ulkopuolisen katseen takaa paljastuu ihmisläheinen sanoma.
Katsojina asemamme vaihtelee täysin ulkopuolisesta päähenkilöiden sisäisimpien tuntojen todistajiksi. Tämä lienee oiva metafora suhteistamme kanssaihmisiimme yleensäkin.
AKSE PETTERSSON
Print: 35 mm
palata6.mosfilm.ru/eng/
Kesto: 83 min
Dialogi: venäjä
Tekstitys: englanti
