Shit Year
Shit Year on kuin postmodernin ajan Sunset Blvd. (Billy Wilder, 1950). Ellen Barkin (Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, Palindromes, Down by Law) on Colleen, yhä erittäin kaunis näyttelijätär, joka päättää ryppyjensä säikäyttämänä vetäytyä parrasvaloista. Colleen lähtee kaupungin melskeestä maaseudun rauhaan. Maalaisidylli ei kuitenkaan ole helppo paikka huomion keskipisteessä paistattelemaan tottuneelle. Naapurin Stepfordin naisia muistuttava kotirouva ottaa Colleenin siipiensä suojaan, mutta pullantuoksuisessa kestohymyilijässä on jotain, mikä saa Colleenin ottamaan jalat alleen.
Cam Archerin ohjaama ja käsikirjoittama Shit Year on omaperäinen sekoitus David Lynchia, klassista teatteria ja särmikästä brittikomediaa. Se on pääosin mustavalkoinen, tyylitelty taide-elokuva, mutta oivaltavan ilkikurinen huumori, häiritsevä äänimaisema ja kekseliäs värimaailma takaavat sen raikkauden.
Cam Archerin esikoiselokuva, Gus Van Santin osatuottama Wild Tigers I Have Known oli kansainvälinen festarihitti, joka nosti Archerin hetkessä kiinnostavimpien nuorten jenkki-indie tekijöiden joukkoon. Shit Year on yllättävän erilainen, yhtä omaääninen, mutta kypsempi art house -elokuva. Musiikkivideoitakin (Zero 7) ohjanneen Archerin tyylissä on sitä jotain, mikä saa katsojan odottamaan uutta Cam Archer -elokuvaa.
Saija Holm
Kesto: 95 min
Dialogi: englanti
Ikäraja: K15
