Ashes of Time Redux

Wong Kar-wain neljäs elokuva, historiallinen soturidraama Ashes of Time (1994) on kestänyt aikaa kuin vahva vuosikertaviini. Harvoin nähty merkkiteos sai toukokuussa uuden maailmanensi-illan Cannesissa. Se oli varustettu uudella, suggeroivalla huilu- ja jousimusiikilla, jäsentävillä väliteksteillä sekä nimellä Ashes of Time Redux. Entistä tiiviimpi ääni- ja kuvamaailma muistuttaa ohjaajan palkittuja 2000-luvun töitä. Kokonaisuus on myös paluu 1990-luvun Hongkong-elokuvan tähtiglamouriin ja poikkeukselliseen tekemisen vapauteen.

1950-luvulla sanomalehtien jatkojuttuna ilmestyneen miekkamiesromaanin inspiroima elokuva sukeltaa mytologian pinnan alle ja kysyy, miksi yksinäiset taistelijat olivat niin yksinäisiä. Syrjäiseen vuoristoon vetäytynyt Ouyang Feng (Leslie Cheung, 1956-2003) järjestää salamurhia maksua vastaan ja tuo kyynisellä kertojaäänellään elokuvaan särmikästä film noir -henkeä.

Asiakkaat ja apurit vaihtuvat vuodenaikojen myötä. Rakkaudessa pettynyt kostaja Brigitte Lin näyttäytyy vuoroin naisena ja miehenä. Jacky Cheung on äkkipikainen rääsyläistaistelija, Tony Leung Chiu-wai sokeutuva soturi ja Maggie Cheung kaukainen kaipuun kohde. Onni on harvinaista makean melankolisessa tarumaailmassa, mutta ilmassa on aina unelmia rakkaudesta ja sankariteoista. Peilaavan vedenpinnan väreily, ujeltava tuuli ja muut luonnonilmiöt tarjoavat hypnoottista vastakaikua tunteille.

Ylenpalttisia värejä, kirkkautta ja pimeyttä loihtinut kuvaaja Chris Doyle kuuluu elokuvan tähtiin siinä missä näyttelijätkin. Sykkivällä hidastustyylillä luodut taistelukohtaukset ovat dynaamisia tihentymiä, joiden skaalaan mahtuu jopa repäiseviä Shogun Assassin -vaikutteita. Kaikesta kasvaa lopulta uskottava ja koskettava perusluottamuksensa nuorena menettäneen miehen kuva. Elokuva esittää legendaarisen soturin koko elämänkaaren, mutta keskittyy niihin mielen sisätiloihin, jotka historia unohtaa mainetekojen varjoon. Tai ajan tuhkaan.

LAURI LEHTINEN