Helvetica

Helvetica on yksi niistä fonteista, jonka jokainen meistä tietämättään tunnistaa. Se esiintyy mitä erilaisimmissa muodoissa: virallisissa lomakkeissa, trendikkäissä tekstiileissä, opasteissa, liikennemerkeissä ja kahvimukeissa. Emme kiinnitä siihen huomiota, koska se näyttää tavalliselta ja konstailemattomalta, juuri siltä miltä kirjainten pitääkin näyttää. Siksi se lienee maailman suosituin ja käytetyin tekstityyppi.

Dokumentin tekijät haastattelevat pitkän linjan fonttiguruja ja vallankumouksellisia suunnittelijoita Helvetica johtolankanaan. Toiset rakastavat sitä, toiset vihaavat. Muutamat ovat juuri pääsemässä yli pitkäaikaisesta Helvetica-addiktiosta. Kaikki tunnustavat sen aseman käänteentekevänä innovaationa. Vuonna 1957 sveitsiläisten suunnittelijoiden hahmottelemat kirjaimet ovat muuttaneet paitsi sitä, miltä maailma näyttää, myös sitä, miltä odotamme sen näyttävän.

Typografian trendit heijastavat Helveticassa 1900-luvun muutoksia länsimaisessa taiteessa ja kulttuurisessa mentaliteetissa. 50-luvun lopussa Helveticalla ladotut iskulauseet korvaavat mainoksissa sievät krumeluurit, yritysten logoissa vaakunat ja heraldiset tunnukset. Sen kiivas yleistyminen aiheuttaa vastareaktion, jossa nuoret suunnittelijat etsivät kirjaimille uusia muotoja kääntämällä typografian periaatteet ylösalaisin. Viimeisin vaihe on Helvetican nostaminen jalustalle kaikkivoipana, täydellisenä kirjasintyyppinä.

Aiheensa tehokkaasti rajaamalla Helvetica onnistuu käsittelemään osiensa summaa suurempia teemoja. Typografian salakieli avutuu elokuvassa maallikkokatsojallekin ilman puisevaa luennointia.

LIISA LEHMUSTO