Tokyo Sonata

Mitä tekee itsensä aina perheenpääksi ja firman luotetuksi paperinpyörittäjäksi mieltänyt mies, kun hänen työnsä saneerataan Kiinaan? Tokyo Sonatan perheenisä Ryuhei Sasaki, jonka kohdalle tämä kohtalo osuu, ei kehtaa kertoa perheelleen asiasta vaan on lähtevinään töihin joka aamu. Samaa harrastaa Ryuhein työnvälitystoimiston nurkalta löytämä vanha tuttava, joka on kutonut valheista todella taidokkaan verkon – mihin lopulta jää vangiksi.

Sasakin perheessä muutkin etsivät uutta suuntaa. Äiti suorittaa kuin näyttämöllä täydellisen perheenemännän rooliaan, ja vanhempi poika päättää radikaalisti jättää yliopiston kesken pestautuakseen USA:n armeijaan. Nuorempi poika tajuaa musiikin kauneuden ja alkaa ottaa salaa pianotunteja. Hänen kauttaan löytyy uusi toivo perheyhteyden palaamiseen.

Kauhuohjaajana läpilyönyt Kiyoshi Kurosawa virittää vaihteeksi vakavan perhedraaman, mutta kuvaustyyli on taattua Kurosawaa vankan painostavine tunnelmineen. Pieniä kauhu- ja trilleriviitteitäkin sisältyy sekä äidin painajaisuneen että murtomiehenä Sasakin taloon tunkeutuvan Kurosawan luottonäyttelijä Koji Yakushon näyttäytymiseen elokuvan loppupuolella. Teema on universaali, ja alkuperäistarina onkin australialaisen kirjailija-elokuvantekijä Max Mannixin kynästä.

Lajityypistä riippumatta Kurosawan kohteena on aina niin sanotun normaalin ulkokuoren hajoaminen, ja sen alta paljastuvan kaaoksen kuvaaminen – otti tämä kuvaus sitten kummituksen tai hermonsa menettävän salarymanin hahmon.

EIJA NISKANEN